Kansainvälinen Suomi

Parin viikon päästä lauletaan neljännen kerran suomalaisten lauluja Kuopion kaupungintalolla. Silloin teemana on kansainvälinen Suomi. Mitä tuo teema pitääkään sisällään?

Suomessa on ollut kauemmin kansainvälisti tunnettuja säveltäjiä ja muusikoita kuin mitä itsenäisyyttä on kestänyt. Musiikkia on viety, mutta musiikkia on myös tuotu. Lista  viennistä on pitkä. Tässä muutama esimerkki klassisen musiikin puolelta: Jean Sibeliuksen ja Kaija Saariahon musiikki, laulajat Martti Talvela ja Karita Mattila, viulisti Pekka Kuusisto, kapellimestarit Sakari Oramo ja Esa-Pekka Salonen. Ja tämä on vasta pinnan raaputtamista.

Suomalainen iskelmämusiikki syntyi, kun tuontimusiikit amerikkalainen jazz ja saksalaiset schlagerit yhdistyivät kansanmusiikkiimme. Suomalaista viihdemusiikkia on myös viety maailmalle. Lauluntekijä Toivo Kärki voitti 1939 englantilaisen Rythm-lehden säellyskilpailun. Lähtö maailamme jäi kuitenkin sodan jalkoihin.

1960-luvulla Suomi osallistui ensimmäisen kerran Euroviisuihin. Menestys laulukilpailussa on ollut vaihtelevaa ja vasta 2006 tuli napakymppi Lordin Hard Rock, Hallelujah -kappaleen myötä. Kuusikymmen luvulla maailmalle Suomesta ampaisi myös Letkis eli letkajenkka. Se päätyi listaykköseksi mm. Hollanissa ja kääntyi kätevästi englanniksi let’s kiss.

Rockmusiikin puolella suomalaisten maailmanvalloitus on hieman nuorempaa. Hanoi Rocks tasoitti tietä monille bändeille, kuten mm. HIMille ja Nightwishille. Suomi on kuuluisa maa metallimusiikin piirissä. ”Tavallisten” metalliyhtyeiden lisäksi maailmalla kuuluisa on myös selloyhtye Apocalyptica.

Mitä sitten laulamme lauluillassa kaupungintalolla tiistaina 9.5.2017 klo 18? Ohjelmassa on ainakin euroviisuja. Mikä olikaan ensimmäinen edustuskappaleemme? Mikä laulu on menestynyt toiseksi parhaiten? Laulamme myös tunnetuimpia käännöskappaleita, joita maailmalta on Suomeen tullut. Hard rock hallelujat ja muut hankalasti yhteislauluiksi taipuvat jätämme suosiolla laulamatta. Tässä lopuksi pari vihjettä lauluillan ohjelmistosta alkuperäisesityksinä. Tervetuloa laulamaan!

p.s. Lisää kuunneltavaa aukeaa tekstiin upotetuista linkeistä (sininen teksti).

Maledetta primavera eli ”Pahuksen kevät”

Downtown eli ”Kaupungin keskusta”

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s